Back in business.

Hiljaista on ollut, edellisen viikon virustauti muuttui rankaksi keuhkoputkentulehdukseksi, pyjamaeleganssissa ei ollut hurraamista, jaksamista ei riittänyt edes fiilistelyyn.

Päivän asu on tänään kerrostettu palapeli, rakastan tuota hihatonta valkoista neuletta. Samantyyppistä neulosta omistan 60-luvun alun laatikkomallisen neuletakin, tuo on luultavammin 70's, suora ja leveähkö pitkä malli, niskassa vetoketju. Maanantai ansaitsee ihanuuksia, henkkamaukan(!) vyö on yksi parhaista syksyn vaatteidenostokiellon lievittäjistä.

Saikkupäivän sonnustus.

Olen ollut tämän viikon mystisen taudin kourissa tehokkaasti sohvaan liimattuna. Tänään piti kuitenkin poistua lähikauppaa pidemmälle, tenttiin oli mentävä (etenkin, kun edellisen kerran jo skippasin moninaisista syistä). En omista verkkareita (enkä moisia julkisesti edes käyttäisi), rennot ja mukavat vaatteet tarkoittavat minulle leveitä helmoja. Meikittömänä olin liikkeellä, hame on ilmeisesti 90-luvulta, syksyiset värit sopivat tähän harmauteen loistavasti. 

Väriviikko.

Meillä toimistolla on tämä viikko vietetty väriviikkoa. Kaikille hauskaa yhteistä tekemistä.

Oma panostukseni tässä:



Maanantai, vihreä. 



Tiistai, punainen.



Keskiviikko, keltainen.

 

Torstai, sini-valkoinen.



Sanokaa minua tylsäksi, mutta muistaakseni tämä on työpaikka. Saatan ottaa itseni joskus liiankin vakavasti, mutta yllättävän hauskaa oli kaivaessa kaapeista mustia, valkoisia ja harmaita vaatekappaleita. Maanantain tummanharmaa twinsetti on itse asiassa uusi. Meillä on äitini kanssa hieno systeemi, hän ostaa klassisia perusvaatteita, joita ei jostain syystä käytä ja antaa ne sitten minulle.Torstain hame on peräisin äitini nuoruudesta 70-luvulta, ollut ilmeisesti melko pitkä, mutta lyhennetty lapsuudessani pienellä ihmisellä maata viistäväksi virpomisvaatteeksi, nykyään se on täydellinen polvipituus.

Otsatukka!

Eilen aamulla oli "hiukan" käynnistysvaikeuksia ja töihin lähtö tuntui hivenen hankalalta.

Pikapelastin aamuni otsatukalla, ainakaan vielä ei kaduta.

Lauantai, kellohelmat ja Lo-Lites.

Viikonloppuni on ollut aivan loistava, ihana ja rakas ystäväni tuli Kouvolasta viettämään luokseni viikonloppua, röhnötettiin, syötiin, juotiin, kriiseiltiin (ja ihasteltiin!) vaatteita, kikatettiin, räkätettiin ja syötiin.

Eilen soitti Lo-Lites viimeisessä Club Dynamitessa, ja voi, miten soittikin. Tanssin pääni irti, pyörähteylyä tapahtui ja paljon (ja ihan siitä syystä kuvia bändistä on pyöreä nolla). Olen viime aikoina jostain syystä pukeutunut paljon kynähameisiin, vaikka kellohameitakin löytyy kaapista useita (toistakymmentä kai), eilen pääsi tyllit käyttöön pitkästä aikaa.

Hame on UFFin tasarahapäivästä parin vuoden takaa, olikohan euron vai kaksi, käytännössä ilmainen joka tapauksessa. Kotiompelijan työtä, tarkkaa ja laadukasta, täyttä puuvillaa. Ihana.

 

Vielä pieni pala perjantailta, teema jatkui pinkkinä myös myöhäisiltaan:

Perjantai toimistolla.

Tänään herätessä hymyilytti monestakin syystä, yksi niistä on se fakta, että tänään on perjantai. Hempeä fiilis sai kietaisemaan päähän vaaleanpunaisen leopardihuivin ja harteille yhden lempineuleistani. Hame on luottovaate pitkältä ajalta, halkiosta kadonneet mustat napit olen korvannut söpöillä kirppisnapeilla.  

Päivän luottovaatteet.

Aamu oli niin hyinen, että edellisessä esitelty takki oli otettava käyttöön, ihana on! Tässä hiukan parempi kuva. Napit siirsin takaisin paikalleen ja kaivoin vyön kaapista. Neule on kirppislöytö, yksi luottovaatteistani. Tyylilleni uskollisesti kulkukortti on ripustettu tuohon helminauhaan, sininen kangasnyöri oli hiukan ruma. Hiukan.

(Toimiston naisten pukuhuoneen valo on hyvä, mutta tuo peilikuviin tuleva tausta on sellainen, että on pakko melkein pyytää anteeksi. Kovasti pähkäilen parempaa keinoa päivän asujen kuvaamiseen, mallinuken päällä on hiukan tylsä eikä kotoani löydy hyvää valoa näin pimeään aikaan jalustan kanssa ottamiseen.)