Kodista koti.

Aaaapuaaaa. Long time no post. Ihan ensimmäiseksi mainostan omaa naamaani. Aloitin monestakin eri syystä vuodenvaihteessa terapiaprojektin, kuvailen peilikuvaani joka ikinen päivä tämän vuoden. Ihastuttavaa naamaani vastaheränneenä, 11 tunnin työpäivän jälkeen, saatuani musertavia uutisia jne. voi ihailla täällä.

Seuraavaksi fiilistelen sitä, että tämä asunto näyttää päivä päivältä enemmän minun kodiltani. Tässä maistiainen uudeltavuodelta, seinät ihan tyhjiä kyllä, mutta siivottu on.

Sohvapöytä on menossa vaihtoon, arkku on loistava ratkaisu siivoamisen kannalta, mutta liian massiivinen muuten. Joku siro pieni ja suloinen on etsinnässä. (Ja tavarat arkusta siirtyvät senkkiin, joka on - tattadaa - etsinnässä.) Työpöytänä tähän asti toiminut hirvitys sai viikonloppuna väistyä täydellisyyden tieltä. Tehtiin edellisessä kuvassa esiintyvän neitokaisen kanssa roadtrip Forssan Matkuun ja onnistuttiin mahduttamaan Fiestaan tämä:

Toisella puolen on myös kaappi, funktionaalisuus, rakastettuni. (Hiukan rassaa, kun piuhoja ja muita on noin saamaristi, mutta kaikella on hintansa. Eiköhän noillekin joku järjestely hoidu.) Jossain vaiheessa näytän tuolle hiomapaperia ja uutta lakkaa hiukan, mutta se vaatii viitseliäisyyttä, jota ei tällä hetkellä juurikaan ole.

Oliver kovasti tykästyi tuohon kaappiin, monasti olen parin päivän aikana yllättänyt sieltä köllimästä, hölmön.

(Ihan todella uskomattoman hauska vitsi tässä kuvassa. En itsekään kestä.)