Otsatukka!

Eilen aamulla oli "hiukan" käynnistysvaikeuksia ja töihin lähtö tuntui hivenen hankalalta.

Pikapelastin aamuni otsatukalla, ainakaan vielä ei kaduta.

Lauantai, kellohelmat ja Lo-Lites.

Viikonloppuni on ollut aivan loistava, ihana ja rakas ystäväni tuli Kouvolasta viettämään luokseni viikonloppua, röhnötettiin, syötiin, juotiin, kriiseiltiin (ja ihasteltiin!) vaatteita, kikatettiin, räkätettiin ja syötiin.

Eilen soitti Lo-Lites viimeisessä Club Dynamitessa, ja voi, miten soittikin. Tanssin pääni irti, pyörähteylyä tapahtui ja paljon (ja ihan siitä syystä kuvia bändistä on pyöreä nolla). Olen viime aikoina jostain syystä pukeutunut paljon kynähameisiin, vaikka kellohameitakin löytyy kaapista useita (toistakymmentä kai), eilen pääsi tyllit käyttöön pitkästä aikaa.

Hame on UFFin tasarahapäivästä parin vuoden takaa, olikohan euron vai kaksi, käytännössä ilmainen joka tapauksessa. Kotiompelijan työtä, tarkkaa ja laadukasta, täyttä puuvillaa. Ihana.

 

Vielä pieni pala perjantailta, teema jatkui pinkkinä myös myöhäisiltaan:

Perjantai toimistolla.

Tänään herätessä hymyilytti monestakin syystä, yksi niistä on se fakta, että tänään on perjantai. Hempeä fiilis sai kietaisemaan päähän vaaleanpunaisen leopardihuivin ja harteille yhden lempineuleistani. Hame on luottovaate pitkältä ajalta, halkiosta kadonneet mustat napit olen korvannut söpöillä kirppisnapeilla.  

Päivän luottovaatteet.

Aamu oli niin hyinen, että edellisessä esitelty takki oli otettava käyttöön, ihana on! Tässä hiukan parempi kuva. Napit siirsin takaisin paikalleen ja kaivoin vyön kaapista. Neule on kirppislöytö, yksi luottovaatteistani. Tyylilleni uskollisesti kulkukortti on ripustettu tuohon helminauhaan, sininen kangasnyöri oli hiukan ruma. Hiukan.

(Toimiston naisten pukuhuoneen valo on hyvä, mutta tuo peilikuviin tuleva tausta on sellainen, että on pakko melkein pyytää anteeksi. Kovasti pähkäilen parempaa keinoa päivän asujen kuvaamiseen, mallinuken päällä on hiukan tylsä eikä kotoani löydy hyvää valoa näin pimeään aikaan jalustan kanssa ottamiseen.)

Talvitakki!

Oi oi oi! Olin menossa käymään ystäväni luona laukkuostoksilla, kun poikkesin UFFille, sattumalta olikin tarjouspäivä ja kotiutin hetkeäkään miettimättä viidellä eurolla tämän Dixicoatin (eli Teini-asun) ihanuuden. Istuu kuin unelma, kerrankin tarpeeksi pitkät hihat ja leveä ja pitkä helma. Olen rakastunut, voi pakkaset, tulkaa jo!

Maanantai.

Maanantait on muutenkin toimistotyöläisille hiukan raskaita, syysloman jälkeen erityisesti. Tänään hain kotoapoistumisinspiraatiota kapeimmalla omistamallani kynähameella ja lempipuserollani, tähän asti toiminut loistavasti! Harvinainen väritön asu, joskin hiuksissa on vaaleanpunaisia kukkasia. 

(Hiukan hidas oli kyllä aamulla kulku tehtaalle, matkalla kun on a) rappusia b) ylämäkiä. Mitäpä sitä ei tyylin vuoksi tekisi.)

Ihana marraskuun valo, kollegan avustuksella kerrankin ihan pätevä kuva.

Elämä on juhla, maanantainaama sen mukainen.

Millä muulla maanantaista selviää?

Seitsemästoista syntymäpäiväni.

Juhlat: oli. Ystäviä: oli. Ihanaa: oli. Tällainen lahjapäivitys vähän tässä. (Luonnollisestikin parasta oli se, että nuo tyypit tulivat paikalle, mutta koska kyseessä on kuitenkin jonkinasteinen tyyli(lifestyle-?)blogi, niin.) Ihmiseni tuntevat minut melkoisen hyvin. Koko ilta oli ihana, parhaita tyyppejä kylässä, naurua (todella huonoa huumoria myös) ja ruokaa. Ja juomaa.

Patonki kaupasta, rukiisella pohjalla varustettu kreikkalaistyyppinensalaattijuusto-pinaattipiirakka, hillotut sienet ja konjakkisinappi Casa de Kissalan keittiöstä.

Oikeasti. Tuommonen. Ihana.

Gambina. Maailman hienoin Gambina.

Täydellinen arkijuhlalaukku, tuttavallisemmin baarilaukku.

Edellinen polkupyöräni varastettiin, sain hiukan palautetta rimpulasta vaijerilukosta. Ystäväpariskuntani päätti sitten pitää huolta, ettei uutta ainakaan kovin helpolla viedä. (On hyvinkin mahdollista, että joku vie Justiinan pelkästään lukon takia.)

 

Kirsikkasiiderillä kostutettua vaaleanpunaista kakkua vaaleanpunaisella valkosuklaamoussella, vadelmilla ja kirsikkahillolla, kuorrutettu vaaleanpunaisella sokerimassalla ja koristeltu kirsikka- ja vadelma -jelly beanseilla. Just because I can.

 Juhlaelaganssista piti huolta reilusti yli vuosi sitten tehty kirppislöytö, jostain syystä nyt ensikäytöllä. Jonkun huolellista käsityötä, käyttämättömän oloinen. Bolero on Olivia Rougen, loistohankinta, monikäyttöinen ja sievä.