Back in business.

Hiljaista on ollut, edellisen viikon virustauti muuttui rankaksi keuhkoputkentulehdukseksi, pyjamaeleganssissa ei ollut hurraamista, jaksamista ei riittänyt edes fiilistelyyn.

Päivän asu on tänään kerrostettu palapeli, rakastan tuota hihatonta valkoista neuletta. Samantyyppistä neulosta omistan 60-luvun alun laatikkomallisen neuletakin, tuo on luultavammin 70's, suora ja leveähkö pitkä malli, niskassa vetoketju. Maanantai ansaitsee ihanuuksia, henkkamaukan(!) vyö on yksi parhaista syksyn vaatteidenostokiellon lievittäjistä.

Saikkupäivän sonnustus.

Olen ollut tämän viikon mystisen taudin kourissa tehokkaasti sohvaan liimattuna. Tänään piti kuitenkin poistua lähikauppaa pidemmälle, tenttiin oli mentävä (etenkin, kun edellisen kerran jo skippasin moninaisista syistä). En omista verkkareita (enkä moisia julkisesti edes käyttäisi), rennot ja mukavat vaatteet tarkoittavat minulle leveitä helmoja. Meikittömänä olin liikkeellä, hame on ilmeisesti 90-luvulta, syksyiset värit sopivat tähän harmauteen loistavasti. 

Väriviikko.

Meillä toimistolla on tämä viikko vietetty väriviikkoa. Kaikille hauskaa yhteistä tekemistä.

Oma panostukseni tässä:



Maanantai, vihreä. 



Tiistai, punainen.



Keskiviikko, keltainen.

 

Torstai, sini-valkoinen.



Sanokaa minua tylsäksi, mutta muistaakseni tämä on työpaikka. Saatan ottaa itseni joskus liiankin vakavasti, mutta yllättävän hauskaa oli kaivaessa kaapeista mustia, valkoisia ja harmaita vaatekappaleita. Maanantain tummanharmaa twinsetti on itse asiassa uusi. Meillä on äitini kanssa hieno systeemi, hän ostaa klassisia perusvaatteita, joita ei jostain syystä käytä ja antaa ne sitten minulle.Torstain hame on peräisin äitini nuoruudesta 70-luvulta, ollut ilmeisesti melko pitkä, mutta lyhennetty lapsuudessani pienellä ihmisellä maata viistäväksi virpomisvaatteeksi, nykyään se on täydellinen polvipituus.